torstai 28. helmikuuta 2013





TARTTUVA TAUTIKO?




Sitä on kuulemma jonkin verran liikkeellä. Vielä ei ehkä voida puhua epidemiasta, mutta meidän peheessä se on jo sairastuttanut meidät aikuiset.




Minulla tauti on pahemman laatuista mutta  miehellä se ilmenee lievempänä. Meidän kuopus on taudille täysin immuuni, eikä kuulemma ole pelkoa, että tartuttaisimme hänet






Kysehän on nyt maalausmaniasta :D (tautini diagnoosi selvisi SisustEllen-blogista :))
ja tauti ilmenee yleensä "valkoisen maalin maniana"...
Meillä on jo aikas moni esine saanut jo valkoista maalia pintaansa :)

  

Tämän kaapin on mun mieheni maalannut valkoiseksi. Kaappi oli ennen kuultomaalattu vaalealla maalilla. 
Ja on se muuten kumma juttu, kun yhtenä yönä - ja vain yhden yön jälkeen (ainakin siltä se tuntui) kuultomaalin läpi puski kaikki oksakohdat läpi tosi rumasti =)





Kaapin päällä istuskelee mun äitini vanha 55-vuotias nalle. Olen laittanut nallelle siivet selkään ja rusettinauhan vatsan ympäri. Välillä mietin sitä, miten äitini on kulkenut pikkutyttönä nalle kainalossa täällä meillä, tai sillon heillä <3









Vetimet vaihdoin myös samalla oviin. Kaapin pääty sai kivan koukun, johon voin ripustella jotain kivaa...





Saa nähdä miten pitkään 
tauti  viihtyy meillä :) 

Tää on aika kiva 
ja palkitseva tauti...



***



Kiitos ihanista kommenteistanne! Ne saavat pilvisenäkin päivänä auringon paistamaan ja häikäisemään ihanasti <3 



 Aurinkoista loppuviikkoa

- Minnukka -
 

 


maanantai 25. helmikuuta 2013






  KUISTIN PÄIVITYSTÄ





Meillä  on pieni kuisti kodissamme, joka toivottaa vieraat ja oman väen tervetulleeksi meille.
Tein pienen päivityksen tähän pikkuruiseen tilaan. 
Poistin boordin, joka oli jotenkin vanhatava juttu... sekä maalasin seinän alaosan samalla sävyllä, joka löytyy meidän isommasta eteisetä. 




 
 Boordin tilalle laitoimme leveää lautaa. Tein sabluunan tekstiä varten, jonka tuputin lautaan. Se kertoo kotimme rakennusvuoden ja mun isovanhempien nimen; siis alkuperäiset asukkaat.







Tapetti on mun mielestäni ihan kiva ja hyväkuntoinen, joten se saa vielä mennä jonkun aikaa... 
Kenkätelineen virkaa toimittavat puulaatikot, ja ihan hyvin tähän tehtävään luontuvat.
Naulakon väsäsimme siitä mitä kotoa valmiina löytyi; siis listanpätkää, hyllynkannakket, hylly ja muutama koukku. Ihan toimiva siitä tuli :)


 

Pikainen ja pieni, mutta niin piristävä remppapäivitys!

Nyt vaan toivotellaan vieraat tervetulleeksi meille! :)


***


Aurinkoista alkavaa viikkoa jokaiselle!


- Minnukka -  

perjantai 22. helmikuuta 2013





ONGELMAN RATKAISU




 Mun on tehnyt jo pitkään mieli sohvapöytää. Olen miettinyt eri vaihtoehtoja. Ostettuja, uusia, itseväsättyjä ovesta, ikkunasta, lasista tai jostain muusta. Mutta (siis iso MUTTA) mä en oo ollu valmis luopumaan rahista! Siihen on niin mukava nostaa jalat kun lötköttelen sohvalla :) 







Viime kesänä ostin ystävältäni ihanan vanhan - siis oikeesti vanhan pöydän. Tähän asti se oli meidän makuuhuoneen ikkunan alla - kunnes nyt sen keksin, siitä tulee meille olkkariin sohvapöytä! 









Ja mikä tässä on se ongelman ratkaisu? Pöytä on tarpeeksi korkea ja sen alle mahtuu rahi ja mun pikkujalkani :) Siispä saan kummatkin samalla kertaan; pöydän ja lötköttelypaikan :) 




Meidän ihanainen puudelimme Nekkukin tykkää tästä järjestelystä. Tai no tiedä häntä? Taitaa olla tyytyväinen pehmeään sohvaan ja massamäärään tyyny :)



 






Minne se aika oikein häviää? Vasta oli perjantai ja taas on perjantai :o
No, se hyvä puoli tässä nopeassa tahdissa on, että kevät tulla jollotta samassa vauhdissa :)

Mä taidan vielä imuroida ja sen jälkeen voin vaikka ottaa hyvän lehden, kupin kahvia ja nostaa hetkeksi jalat rahille =)

***

Oikein levollista ja rentoa viikonloppua sulle lukijani mun <3


- Minnukka -  

sunnuntai 17. helmikuuta 2013




RAJATAPAUS




 Meillä on ollut jo vuosia tällainen puusepän valmistama hyllykkö, mittatilaustyönä. 
Toinen puoli hyllystä on keittiöön päin ja toinen taas makuuhuoneen puolelle. Selvä rajatapaus :)
Aikanaan teetimme hyllyn siksi, että saimme rajattua kaksi huonetta. Valmiina juuri sopivan kokoista ei kaupasta löytynyt. Olimme aikaisemmassa remontissa kaataneet tästä väliseinän. Silloin meillä oli käytössä koko tila tupakeittiönä. No nyt taas tilanne on toinen ja tarvitsemme kaksi erillistä huonetta.




  
Alkuperäiseltä väriltään hyllykkö oli tumman ruskea. Ja mä olin aivan varma, että väri on hyvä. Näin muutaman vuoden jälkeen ihmettelen omaa värivalintaani. Nyt mä taas olen sitä mieltä, että ainoa oikea väri on valkoinen! Ei muuta kuin pensseli käteen ja sutimaan... :)




 Ihana vaaleus!
Tässä keittiön puolelta uudessa 
raikkaasa värissään!





Ja tässä makuuhuoneen puolelta.
Siinä samassa rytäkässä tuli sudittua tuo viereinen vaatekaappikin :D  Se alkoi myös näyttää tunkkaiselta vaikka olikin jo ennestään vaalea.




Hyllykkö on siitä kiva, että siihen mahtuu paljon - siis todella paljon tavaraa ja kummallekin puolelle!
  









Hyllykön päätyyn tein vielä monitoimimuistitaulun :)

Maalasin pohjan liitutaulumaalilla ja kalenterille löytyi myös sopiva paikka taulusta.







 Kuumaliimaa käyttämällä sain pyykkipojat kiinnitettyä tauluun. Niihin on kätevä ripustaa vaikka muistilappuja. 







Pieneen postilaatikkoon saa säilöön muut lippuset ja lappuset.


***


Mä sitte tykkään maalin tuoksusta! 
Se muistuttaa siitä uudesta ja puhtaasta pinnasta, joka kotona on.



 Nyt tämä hyllykkö on hyvä näin, kunnes taas toisin päätämme... Viimeistään sitten, kun taas tarvitsemme tupakeittiötä. Silloin hyllykkö saa tehtävän jossain muualla, täällä meillä.


***
 
On niin tosi kiva huomata, miten lukijoiden määrä on taas kasvanut! Hip, huraa! =)


 Suloista sunnuntaita sinulle

- Minnukka -
  




torstai 14. helmikuuta 2013





 SYLILLINEN SYDÄMIÄ



 Sydämellistä YSTÄVÄNPÄIVÄÄ
sylintäydeltä
ihanat Ystävät! 


Tässä jokin aikaa sitten minua odotti jälleen iloinen yllätys, sillä olin saanut toistamiseen tunnustuksen ihanasta
Ruutuoven takaa -blogista.
Kiitos Sanna :)


 

Ja näin ystävänpäivänä on hyvä hetki jakaa sydämen muotoista tunnustusta eteenpäin :)

  Tämän tunnustuksen tarkoitus on saada huomiota suhteellisen uusille blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.


Tässä säännöt:
1. Kiitä antajaa ja  linkitä bloggaaja, joka antoi sinulle tunnustuksen.
2. Valitse viisi (5) ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3.Toivo, että ihmiset, joille annoit tunnustuksen jatkavat sitä eteenpäin.

Minä puolestani haluan antaa tunnustukset ihanille blogeille:




Sydänystävällisin terkuin 
 
- Minnukka -

maanantai 11. helmikuuta 2013

  
KEVÄÄN ODOTUSTA


Ilokseni huomasin, että kauppaan oli ilmestynyt nupullisia Perunanarsisseja - ihania kevätkukkia!




 Ja enhän niitä voinut ohittaa, vaan nappasin mukaani pari ruukkua.





 Somisteeksi vielä viiriäisen munia...




ja keväinen kukka-asetelma on kaikessa koruttomuudessaan valmis.
Nyt vaan odottelemaan nuppujen aukeamista.
 

*** 

Linnunlaulun ja kevättuulen huminan voi jo selvästi kuulla, kun oikein höristää korviaan. No, ainaski melkein :)

***

 Kevät on taas askeleen lähempänä!

 - Minnukka -




 

perjantai 8. helmikuuta 2013



VAIHTELU VIRKISTÄÄ




Mulle tuli sellanen tunne, että nyt kaivataan makkariin vaihtelua. Ja niinhän se meni, että se virkistää - siis se vaihtelu. 

Ei muuta kun toimeksi ja suti jälleen heilumaan. 









Tällä kertaa oli vuorossa mustat, kullalla viimeistellyt raamit. Sutasin valkoista maalia pintaan ja vielä kun maali oli tuoretta, niin pyyhin koristeen kohdalta ylimääräiset pois. Näin pinnasta tuli eläväisempi.








Käväsin vielä hakemassa itselleni synttärilahjan Sisustustalo Kodinonnesta, kaksi ihanaa kynttilänjalkaa.
Eikä kai sillä ole väliä, että itse ostan lahjan itsellen ja vielä hyvissä ajoin, sillä synttärini ovat vasta ens kuussa - eihän? :D





 Vielä teippiteksti kehyksen sisään ja homma on valmis. 






Hmmm - alkaa olla jo aika virkistynyt olo...   



 
Tässä vielä kuvaa sängynpäätyseinästä 
ennen "raamittamista".



 ***


 Iloitsen jokaisesta lukijastani ja olen mielissäni sivulla kävijöiden määrästä. 
 Myös kommentteja on ilo lukea. Näin säilyy tunne, etten täällä yksikseni haahuile.
  
Siis niiaa niksautan,  
kiitän ja kummaran.

Ihanaa, että käyt kurkkaamassa 
puuhastelujani :) 

Virkistävää viikonloppua sinulle!

   - Minnukka -